Syyskuun alku
1.
Päivä
Kemihaara - Manto-ojaKemihaaraan saavuimme puoli yhden paikkeilla päivällä. Aamupäivällä lenkki Nuortin lähtöpaikalle, sinne jäi yksi kyydittävä. Sieltä soitto Kemihaaran lomaan ja kahvit ja välipala tilaukseen kun tulemme paikalle eli hyvät kahvit ennen maastoon lähtemistä. Auto jätettiin puiston parkkipaikalle ja pakattiin reput. Kahvin ohessa juttua riitti niin että kolmelta vasta päästiin lähtemään. Säätila oli mainio, aurinko paistoi ja lämmintä oli. Repun painoa ei punnittu ja ihan hyvä se, ei turhaa murehdi mikä siellä painaa. Kaikkea ylimääräistähän taas tuli otettua mukaan, mutta ajattelimmekin tehdä Manto-ojalle muonakätkön niin johan reppu kevenee kun puolet eväistä jää kyydistä. Kylläpä nämä maastot lämmittävät mieltä, vuosi väliä niin heti kaipaa taas näitä kuusikoita ja soita. Mantoseljänvuotson pitkosten päässä oli aitatyömaa, portti oli juuri uusittu ja hommat kesken. Jonkun matkaa kuljettuamme alkoikin sahan ääni kuulua joten rakentajat oli tauolla sopivasti niin ei nähty.
Tehtiin tulet ja syötiin Savupekonikabanossit. Itikkaa on sen verran että hiukan saa huiskia. Kämpälle päästiin ja näyttihän se legendaarinen Manto-oja taas upealta syysauringon paisteessa. Ensimmäisenä keitin repusta ja hyvät pullakahvit. Tuli otettua pullapitko mukaan ja sitä piti parille päivälle säästellä, oli kuitenkin jo nälkä ja koko pitko syötiin kahvin kanssa kahteen mieheen. Maistui liian hyvältä. Tupa oli todella siistissä kunnossa edellisen kävijän ansiosta, kuka hän oli voi arvailla. Hyvin tunnettu näillä seuduilla. Illalla pekonia iltapalaksi trangian pannulla. Paisteltiin ulkona kun käryää sen verran.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
2. Päivä Manto-oja - Keskipakat - Peskihaara
Yöllä ei meinannut millään saada nukutuksi, flunssa vaivasi ja itikoitakin oli pari häiritsemässä. Torkahtelinkin pieniä pätkiä ja aamulla sitten pitemmäksi aikaa. Herätessä kello näyttää jo 11. Olisi sittenkin pitänyt huolehtia herätyksestä tai toisaalta kun ei ole kiirettä mihinkään mitä sitä kelloa katsomaan. Päivän valoa riittää vielä pitkälle.
Aamutoimissakin hujahti aikaa, mietittiin kätköön jätettävät eväät. Siistittiin tupa hyvin ja lähdimme lampsimaan poroaidan vartta Keskipakoille, siellä voisi lounastaa laavun suojissa. Koko ajan sai niistää nenää ja kurkku oli tulessa. Miten Itäkairassa aina nokka vuotaa? Ensimmäiset vastaantulijat näimme jossain Keskihaaran pitkosten jälkeen, 2 ihmistä ja koira. Tauolla löytyi punainen Colt-sytkäri puun rungon alta, olisko siinä istunut joku taukoa pitämässä ja sytkä tipahtanut taskusta.
Otettiin mukaan, oli vielä toimiva peli. Laavulla keiteltiin sapuskat, Pastariaa pikku nälkään. Jälkiuunileipä maistuu kyllä paremmalta, näihin pata-aineksiin kun on jostain syystä pakko tunkea puoli pussia mausteita, vähemmälläkin pärjäisi. Kahvikin maistui. Sopivan tauon jälkeen kohti Peskihaaran autiotupaa, sää näyttää nyt oikein hyvältä. Kämpällä joskus 19 jälkeen. Aurinko alkoi laskea ja kuu nousi vuorostaan tehtävää hoitamaan. Lämpötilakin laski lähelle nollaa. Tulilla iltapalaa. Trangian pannulla paistuivat loput pekonit. Laverilla lueskelin vieraskirjan läpi. Täällä vieraskirjatkaan ei täyty ihan hetkessä. Nyt nukkumaan, selkä tykkää.
3. Päivä Härkävaara
Nyt saikin jo paremmin nukuttua ja olo tuntui paremmalta. Flunssa se vaan vaivaa ja ensimmäinen flunssankarkotusyirtys onkin tänään kun pääsee saunasta pulahtamaan virtaavaan veteen. Tämä ajatus saikin selän irti laverista ja aamupuuron valmistuksen kimppuun. BB:n mustikka-vadelma kiisseliä puuron jatkeeksi.
Kahvia keitettiin myös termari täyteen, saadaan juotua hyvät kahvit Härkävaaran laella. Kevyt reppu mukaan ja kohti Liittohaaraa. Ylityspaikka josta aikasemmin olen kulkenut piti vaihtaa kun siltana toiminut puunrunko oli katkennut. Hiukan matkaa alajuoksulle ja löytyi hyvä paikka josta hyppäämällä yli.
Aurinko paistoi ja taukoja oli mukava pidellä kelorunkojen päällä istuen. Matka kun on mukavan lyhyt voi lekotella mielin määrin aina kun sopiva paikka tulee.
Härkävaaran laella kahvitauko auringon paisteessa, kesälomaa parhaimmillaan. Kämpällä puoli yksi. Jauhelihat likoamaan veteen, kimpale voita mukaan ja klapuja tekemään. Kiukaaseen tuli pesään ja vettä säiliöön.
Nämä vaippasäiliöt ovat mielestäni parempia täällä kuin erilliset padat. Vettä tulee nopsaan ja puutakin kuluu ehkä vähemmän. Ja kätevämpi tyhjentää kuin padat. Lisäksi vielä vain 1 läpivienti katossa eikä pataa viemässä tilaa. Saunan viemäriränni ronkittiin auki ja huuhdeltiin puhtaaksi, nyt vesi juoksee rännistä ulos kun moskat on poissa tieltä. Syötiin lämpiämistä odotellessa ruoka ja kahvit. Tuvalla oli ollut hiljaista edellinenkin kävijä jo useamman päivän takaa. Löylyistä sai naatiskella rauhassa ja Peskihaaran vesi virkisti. Saunan jälkeen hiukan kahvittelua ja vieraskirjakin piti lukasta läpi. Kämppä ja sauna siistiksi, reput selkään ja takaisin Peskihaaraan. Hieno aurinkoinen päivä. Illalla kämpällä kunnon eväät mm. lettuja hillolla. Kotipuolessa toiset kyselee että mitä siellä syödään kun niin pitkä reissu? Hyvinhän täällä syödään ei ole siitä kiinni. Riippuu paljonko on valmis kantamaan ekstraa mukanaan. Jos pystyy tekemään kätkön voi ottaa reippaasti enemmän painavaa evästä mukaan.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
4. Päivä Peskihaara - Manto-oja - Vieriharju
Aamusella herätys kun vanha Nokialainen herätyskellon virtaa hoitaessaan alkoi piipata. Hiukan aikaa pitää makoilla ja kaavailla päivän ohjelmaa. Kahvihampaan kolotus ajaa kuitenkin ylös kaffeen keittoon. Normaali aamupala puuroa ja kiisseliä. Hiukan aamusta sateli, loppui kuitenkin nopeasti. Polkua pitkin Kemihaaraan päin, kunnes suunta kohti Manto-ojaa. Aika märkää oli risukko ja puntit oli kohta märkänä. Taukoiltiin välillä, kaakaota ja jälkiuunileipää. Keskihaarasta yli, suuntasin samalle ylityspaikalle kun 2 vuotta sitten. Paksuhko puu oli edelleen kunnossa siitä mukavasti yli. Pieni juomatauko ja matka jatkui. Välillä pientä suolla kävelyä hienossa säässä, hiukan ryteikköä ja Itäkairan metsää. Manto-ojalle tuvan kohdalta joskus kahden paikkeilla. Otetaan muonakätkö tästä mukaan. Hiljaista oli ollut parin päivän aikana, ei merkintöjä vieraskirjaan. Joku oli kuitenkin tuvalla käynyt. Päätettiin kävellä Mantoselän kämpälle juomaan päiväkahvit ja syömään jotain hyvää. Kätköstä löytyi nimittäin makkaraa...Parin tunnin tauko ns. iltapäiväsiesta. Alkuillasta oltiinkin jo Vieriharjussa. Melkein heti alkoi sataa ja tulikin kunnon kuuro. Ohjelmassa ruoka ja kahvi, ehtoolla sitten saunaan. Ne ensimmäiset löylyt tekee aina niin hyvää, tässä kelpaa olla. Vieraskirjaa lueskelin illalla läpi, Itäkairan prinsessa oli aikaisemmin päivällä lähtenyt tuvalta. Muutamia muitakin tuttuja nimiähän (nimimerkkejä) sieltä löytyi.
5. Päivä Vieriharju - Naltiojoki
Tänään rauhallinen aamu, kevyttä löhöilyä makuupussissa kaikessa rauhassa, muiden tuvassa olijoiden kokkaillessa ja touhutessa aamupalojaan. Kun kämppä tyhjeni aloimme omat aamuaskareet. Pitkän kaavan mukaan aamukahvit- ja puurot. Ennen lähtöä paistettiin loput Kabat. Polkua pitkin pieni pätkä ja viistosti kohti Vieriaavan pitkoksia. Ilma oli ihan hyvä ja pitkoksilta laaja suo-alue tähystettävänä. Pitkokset näköjään remontoitu, alkaa olemaan paremmassa kunnossa kun vt 8 Turku-Pori välillä. Vieriaavan tulipaikalla pienet tulistelut ja välipalaa. Puuta kyllä on kasattu paikalle mutta ilman suojaa. Kyllä niistä tulet silti sai. Jatkettiin Naltion kämpälle. Tyhjää oli ollut täälläkin. Laitettiin ruoka tulille. Ehtoolla sitten pieni pulahdus jokeen.
 |
 |
 |
 |
 |
6. Päivä Naltiojoki-Naltiotunturi-Karhuoja
Päivän ohjelmassa Naltiotunturilta maisemien ihailua jos sää sallii. Hyvät kahvit ennen lähtöä ja roskat pois lattialta. Lampsimme Naltiohaaran varteen tulipaikalle jossa juomatauko. Tunturin juurella pieni välipala. Reppuihin sadesuoja päälle varmuuden vuoksi ja kipaisu huipulle. Keli oli todella hieno. Taustalla näkyi kyllä niin synkkä lähenevä rintama että kohta tulee vettä. Tätä ennen täysin tuuleton, aurinkoinen ja lämmin hetki ennen kuin alkoi tuulla voimakkaasti. Onneksi ehti katselemaan maisemia, soita ja korvatunturin maastoja ennenkuin tuli kiiru lähteä alas. Puoliväliin pääsi kun alkoi tulla vettä niskaan. Onneksi tuli laitettua sadesuojat reppuihin. Hetken matkaa käveltyämme sade lakkasi ja aurinko alkoi taas pilkistellä. Tulikin mieleen että nyt hyvät lämminkupit, leivät ja kaakaot maistuisi. Hyvän paikan löydettyämme keitintä ja evästä esille. Matkalla laittoi vielä jonkun sadekuuron. Karhuoja oli tyhjillään ja kämppäkin oli siistitty. Perustukset edelleen huonossa kunnossa, ilmeisesti rahaa ei ole korjata kunnolla. Pöllejä tungettu vaan nurkkien alle.
Jauhelihat likoomaan ja halkoja hakkaamaan. Ruokailun jälkeen saunaa tulille ja vettä säiliöön. Viimeistä iltaa taas reissussa, kun vielä taikoisi jostain pari lisäpäivää. Tai vaikka viikon. Ehtisi vielä kiertää Nuorttin. Saunassa sai naattia löylyistä, mahtavaa. Pulahdus ojaan välillä laittaa veren liikkeelle ja istuskelua kuistilla välillä. Yöksi on selvästi tulossa pakkanen, sen verran tuntui jo ilmastonmuutosta. Ehtoolla uni tuli vikkelään.
7. Päivä Karhuoja-Kemihaara
Herätyspuhelimen piipatessa tuli ensimmäisenä mieleen että tänään joutuu jo istumaan autossa tuntitolkulla. No aamukahvi piristi ja onhan tässä vielä pieni hetki maastossa ennen Kemihaaraa. Aamupalan jälkeen syötiin välipalaksi lounas. Ei tarvi kantaa ainakaan repussa turhaa evästä. Täydellä mahalla tuvan siivouksen jälkeen liikkeelle. Alkumatka eilisiä paluujälkiä. Mukava sää jälleen. Poroaidan vartta kohti erotusta. Jossain kohtaa juotiin vielä kaakaot ja syötiin leivät. Repusta löytyi vielä karkkiakin.
Erotuksella pientä sähläystä, oli sen verran mönkijöillä ajeltu että liejua oli tarjolla. Erotuksen jälkeen lyhintä reittiä tielle ja pari kilsaa Kemihaaraan. Kemihaarassa palvelu pelasi tuttuun tyyliin joten ensin kahvit ja seuraavaksi rantasaunaan. Ja tottakai pari uintireissua samalla. Saunan jälkeen ruokapöytään ja poronkäristyksen kimppuun, oli kyllä hyvää! Kahviteltiin vielä hetki. Autonpakkaus ja suunta aluksi yöpymään Rovaniemelle.
Ylös
Retkeilysivulle
Etusivulle