Jalmarin kotisivut | Itäkaira vaellus

Lokakuu

Iltasella ajeltiin Naltion poroerotukselle auto, koitettiin pysäköidä niin syrjään ettei olisi tiellä vaikka olisi erotus käynnissä. 
Porokämpässä varusteita kasaan ja sopivaa vaatetta päälle. Suuntana Naltion tupa. Kohtuu suoraan kohti tupaa. Aikamme etsiskeltiin kahluupaikkaa Naltiohaaran yli, pimeässä aikaa vievää puuhaa mutta ylityspaikka löytyi. Kämpällä oli tyhjää.
Kaminaan tulet ja iltapalan värkkäystä, siinä ohjelma. Pitkän ajomatkan jälkeen ei enempää jaksa. Äärimmäisen hienoa kellahtaa laverille oikoseen. Pitkästä aikaa taas täällä Naltiolla.

Aamulla pikkupakkanen. Keitellään puurot ja kahvit. Kuuluu vaimeaa ääntä, muutama paikallinen äijä poikkeaa kämpälle. Hirvimetsällä taitavat olla. Vaihdetaan muutama sana. Lähdetään sitten Vieriaavan pitkoksille kohti Vieriharjua. Sillalla taukoa. Kämpällä on tyhjää. Kämppä lämpeämään ja ruoka tulille. Aterian päälle pieni lepo ja kahvit. Saunan lämmitys onkin seuraava operaatio. Kuuluu puhetta ja kämpälle tulee kaksi miestä ja kolme lasta. Syövät tulilla ruokaa ja jatkavat Mantoselkään. Käydään saunassa ja uimassa. Tekee hyvää jo vanhentuneille luille. Toiset löylyt ja kuistille istuskelemaan. Iltasella leppostelua ja iltapalaa. 

Seuraavan päivän alustava suunnitelma on leppoisa. Lyhyt patikka Rakitsanojalle. Ei haittaa sillä liikuntaa on tarjolla huomenna.
Aamulla ei ole kiirusta joten hidas lähtö kohti Rakitsanojaa. Mukavaa kävelymaastoa. Ei karhunjälkiä tällä kertaa. Rakitsanojalla on tyhjää, tukevan ruokailun jälkeen pienet päiväunet. Kahvia ja pullaa levon jälkeen. Illalla tulee luntakin kun istuskellaan tulilla, makkaran paistelun merkeissä.

Rakitsanojalla
naltiolla
vieriaapa
vieriaapa hirvi
rakitsanoja
rakitsanoja murusta
Korvatunturi
Itäkaira
Kolsanmurustalla
Kolsanmurusta

Aamulla aikainen herätys, tänään on kulkupäivä. Aamupalan jälkeen kohti Korvatunturinmurustaa ja rauhanpaalua. Kävellään ensimmäinen etappi melko reipasta vauhtia. Lumimäärä kasvaa, nyt pääsisi jo suksilla. Murustan tulipaikalla hyödynnetään puuliiteriä vaatteiden vaihdossa. Kuivaa taukovaatetta päälle. Nuotio palamaan, syödään lounas. Tällä kertaa Blå Bandin carbonaraa, siis lisää vain vesi ateria. Näitä tulee otettua yleensä vain yksi mukaan. Matka on tänään pitkä ja tarvitaan vielä kunnon kahvit sapuskan päälle.  Sitten edelleen lumisemmassa maisemassa kohti Kolsan murustoja. Puiden oksilta putoilee lumia päälle vaikka yritetään väistellä pahimmat tiheiköt. Välillä rakkaa, sitten taas lunta. Tässä tulee jo ihan hiki ja käy työstä. Päällä on merinokerrasto ja villapaita, jalassa fjellun housut ainakin pitäisi tuulettua ja hengittää mutta ei siltä tunnu. Ennen isoa Kolsanmurustaa on oja ja vesipaikka, suunta sinne tauolle. Matkaa jatketaan ison Kolsanmurustan sivuitse kompassi suuntana Kolsankoskenojan laavu. Melkoista lumisten kivikoiden väistelyä. Lunta on kymmenisen senttiä. Raskasta on. Alkaa jo hämärä käydä päälle kun päästään laavulle. Tekisi mieli jäädä yöksi tähän. Syödään vaasan pyöreetä ruisnäkkäriä. Parasta näkkäriä.
Balkanmakkaraa päälle, kunnon evään ja levon jälkeen olo kohenee taas. Päätetään sittenkin jatkaa vielä matkaa, Alimmaisen hirvashaudan kota olisi sopivan matkan päässä. Pari kilometriä menee hyvin tauon jälkeen sitten on pakko kaivaa lamppu esiin.
Nuortin varteen lasketaan rannimmaisen murusta jälkeen tulevaa uomaa pitkin. Virhevalinta. Karmeaa kivikkoa ja miehen kokoista siirtolohkaretta, pimeää ja liukasta kivikkoa. Tälläisissa paikoissa saa kyllä itsensä telottua. Suoraan kodan kohdalta ei uskalla pimeässä koettaa, on sen verran jyrkkää laskua. Päästään Nuortin varteen ja kävellään loppumatka kodalle. Äkkiä rinkka selästä, niin helpottaa. Kamina vaatii pienen korjauksen enne tulien sytyttämistä. Kota lämpiää hiljalleen varsinkin ylhäältä mutta laverin tasollekin hiljalleen tulee mukavaa lämpöä. Kosteat vaatteet kuivumaan ja kunnon ruoka vielä iltapalaksi. Pitkä ja raskas päivä. Ehkäpä raskain vaelluspäivä koskaan.

Lepo maistuu ja sitä jatkuukin aamupäivän puolelle asti. Taitaa vasta 11 aikaan olla aamukahvit. No tänään ei mennä Karhuojaa pitemmälle koska eilen tultiin sen verta pitkälle. Vastarannan tulipaikalla käy isompi porukka, melkosta ääntä kuuluu. Olin näkevinäni virveliäkin porukalla. Ei kai täällä enää saa kalastella?
Kodan takana rinne on jyrkkä mutta päivän valossa ei ylittämätön este. Hiukan tutkitään ja kiikaroidaan mistä kohti kannatta nousta. Hyvin pääsee...Ylhäällä olisi pyssylle käyttöä on lintua nyt hollilla. Eipä ole pyssyjä mukana. Myöhemmin nähdään yksi lintumies kyllä. Kummalehdonojalla taukoa. Hyvä taukopaikka. Suurinpiirtein kutunivojen kohdilla suorasuuntaus kohti Karhuojaa.
Karhuojalla on lintumies ja koira. Asetutaan taloksi. Syödään ruoka, myöhemmin käydään saunassa. Varaustuvalle tulee pari henkilöä. Ilemmalla tulee joku porukka käymään saunassa mutta jatkavat sen jälkeen Mettopaloon. Aamulla ei pidetä kiirettä, muut jatkavat matkaa eteenpäin, päätetään jäädä ainakin lounasaikaan asti tähän, jospa sitten päivän ohjelma selkeäisi.
Lounaan ja kahvin jälkeen päätetään ottaa suunnaksi Naltio, siitä olisi lyhyehkö matka sitten autolle. Naltiotunturille ei nousta, keli ei suosi tällä kertaa. Syödään matkalla leipää ja lämminkuppi kiisselit sekä kaakaot. Naltiolla ruokailua ja aikaisin nukkukaan.

Viimeinen aamu kairassa, aamupalaleivät tein jo illalla, tarkoituksena päästä ripeästi liikkeelle. Tupa kuntoon ja kohti samaa kahlauspaikkaa. Valoisalla sujuu nopeammin. Jalat kuivaksi ja kengät jalkaan. Suunta kohti naltion Erotuspaikkaa. Erotuspaikalla ollut toimintaa, auton katolla ja konepellilläkin on töitä tehty. Suunta etelään...


Kolsanmurusta
nuorttijoki
kahlaamo
kummalehdonoja
karhuojan sauna

Jalmari

Paluu retkikoosteisiin

Paluu etusivulle

© Jalmarin kotisivut 2022