Jalmarin kotisivut | Itäkaira vaellus
Lokakuun loppu

Kemihaara

Pääsen illalla kymmeneltä töistä ja availen vielä illan päälle auton jäätynyttä käsijarrua. Menee myöhään ja unet jäävät turhan vähäisiksi. Aamulla aikainen lähtö, suuntana Kemihaara. Pärjäilen Rovaniemelle asti eväillä ja termospullollisella kahvia. Rovaniemen Prismasta jotain evästä. Nyt on niin lyhyt reissu että en kuivaillut edes jauhelihaa mukaan. Otan sopivan palasen kalaa, purkki nyhtöpossua, tonnikalapurkin ja nakkipaketin. Niillä sitten jatketaan lounasta ja päivällistä, muusin ja pata-ainesten kanssa. Paketti Oivariinia, meetwurstia, jälkiuunileipää, paahtoleipää, muutama viineri. Paketti presidenttiä pannujauhatuksena.
Ajattelin keitellä pitkästä aikaa pannukahvia...Lisäksi tulitikut, kynttilöitä yms.
Kemijärven jälkeen on olo huono, maha reistaa, muutenkin melko vetämätön olo. Illalla oli tarkoitus lähteä maastoon, mutta
olotila on sen verran kehno että epäilen asiaa. Saavun Savukoskelle ja soittelenkin Kemihaaran Lomaan. Majoitus järjestyy ja saunakin luvataan. Palvelu pelaa taattuun tyyliin lyhyelläkin varoitusajalla. Matka Savukoskelta Kemihaaraan tuntuu tällä kertaa pitkältä, yhteensä reilu 1000 km vaatii veronsa. Kemihaarassa saunaan ja nukkumaan.

Naltiolle

Aamiainen seitsemältä. Seurana muutama metsästäjä. Pakkailen kamoja ja suunnittelen vielä reittiä. Kemihaaran lämpömittari näyttää -14. Sää on muutenkin ihanteellinen. Aikaa on vain nelisen päivää joten pitkälle ei tässä ehdi. Suunnittelen Naltion kämppää yösijaksi. Uraa pitkin Mantoseljänvuotson poroaidalle. Poroaidan jälkeen otan suunnan kohti Vierihaaran siltaa. Lumessa on jälkiä, Karhun jäljet johtavat samaan suuntaan, mutta suokaistaleella Otson suunta vaihtuu. Pidän taukoja siten että ei liikaa pääsisi hiki pintaan. Vieriaavan pitkoksilla päästyäni pidän pitempää taukoa. Jatkan sillalle ja siellä onkin tilanne päällä.
Sillalla sekä molemmin puolin jokea on poroja. En jaksa alkaa laskemaan mutta sanotaan että sadan nurkilla pyöritään.
Erämaan rauha rikkoutuu kun pidän meteliä jotta sillalle tulisi tilaa. Porot ovat sitä mieltä että heillä on etuoikeus, etelän turisti odottakoot vuoroaan.  Pääsen sitten sillasta yli kun tilaa tulee. Selän taakse vilkuillen poistun paikalta vähin äänin. Joen rannat ovat  porot survoneet ennen jäätymistä soseeksi, ja sauvoista onkin hyötyä nyt. Astun kuitenkin pieneen monttuun ja venäytän
jalkaani. Akillesjänne vihoittelee jonkun verran. Jatkan matkaa ja alkuiltapäivästä olenkin Naltion kämpällä. Täälläkin on poroja pihapiiri täynnä, ne kulkevat kämpän ikkunan editse ja jätöksiä on poropolut täynnä. Laitan kaminaan valkean ja kämpän lämpeämistä odotellessa pilkon puita ja käyn joelle jäätä särkemään. Laittelen ruokaa, muusia ja lohta.
Tuntia myöhemmin kahvin ja viinerin aika. Loppuilta menee luppoillessa. Akilles vaivaa, hieman tarviipa aamulla katsoa tilannetta.
Lueskelen vieraskirjaa, Rajan Hekokin on poikennut tauolla. Kadonneen henkilön etsintätehtävissä.
Keittelen illalla vielä kaakaot. Iltapäivästä sää pilvistyi ja huomiselle taitaa keli huonontua.

Rakitsanojalle

Heräilen 7 kieppeillä. Elovenapuuro alkuun ja paahtoleipää ja kahvia päälle. Keittelen termariin kuumaa vettä. Siivoilen paikat kuntoon. Veistelen sytykkeet. Karttaa tutkiessa ja reittiä suunnitellessa on parikin vaihtoehtoa. Voisi oikaisten painella suoraan Murustalle tai Rakitsanojalle. Kuitenkin pilvinen ja nyt tuulinen sää kyllä vakuuttaa että turhaa on murustalle mennä. Jalka kyllä aristaa sen verran että aivan luonnollisesti ei askellus toimi. Kangasrakitsojen kautta olisi voinut oikaista suoraan Rakitsanojalle mutta kyllä sen verran raskasta oli paikoitellen kulku lumessa että en tällä jalalla uskalla lähteä haahuilemaan. Uraa pitkin siis Vierihaaran sillalle. Sillalla kaakaotauko. Tuulee reippaasti. Pakkasta on enää 4-5 astetta. Patikoin Vieriharjun kämpälle.
Blå bandin valmisateria saa nyt täyttää vatsan. Lisään vain veden pussiin ja odottelen. Keittelen sillä välin termariin vettä ja samalla kahvit valmiiksi. Näitä pikaruokia on mukana yleensä 1. Sen verran tyyriitä ovat. Kyseinen Carbonara kyllä ihan menee, jälkiuunileivän kanssa. Juon kahvit päälle. Ruokailun jälkeen jatkan matkaa Rakitsanojalle. Kävelen mukavasti kelkanjälkeä pitkin osan matkaa. Kammille ehdin sopivasti ennen hämärää, pidin matkalla muutamia juomataukoja. Kammilla muutama paikallinen tekee juuri lähtöä, joten siistiin ja lämpimään kammiin pääsen. Sopivan kokoinen ja näköinen, tässä kelpaa asustella. Lämpö pysyy sisällä, ja korvausilmallekin on säädettävät venttiilit. Haen purosta vettä. Pohdiskelun jälkeen syön päivälliseksi Muusia, nakeilla ja nyhtöpossulla. Tiskailen astiat ja käyn ulkona, tuuli on reipasta joten huomiselle kaavailtu Murustan käynti vaikuttaa kyllä huonolta. Näkyvyys on heikonpuoleinen. Keittelen presidentit ja nautiskelen viinerin kahvin kanssa.
Kammin pihapiirissä on puhelimelle kuuluvuutta(Telia käytössä).

Mantoselkä
mantoselka
Porotokka
poro
kuusi
korvatunturi
rakitsanojan kammi
rakitsanoja
rakitsanojalla
rakitsanoja kammi

Mantoselkään

Nukuin sikeästi ja heräilen vasta 8 aikaan. Puuroa, leipää ja kahvia. Tupa kuntoon ja paluujäljille Vieriharjuun.
Suunnittelin ensin jääväni Vieriharjuun yöksi ja saunakin mielessä. Henkisesti olin jo jäämässä Vieriharjuun, varsinkin ruokailun ja kahvin jälkeen. Käyn kuikuilemassa saunalla ja pilkon puitakin valmiiksi. Saunassa on ikkuna rikki, tai pala puuttuu alareunasta(kts. kuva) Ilmeisesti jätetty saunan jälkeen kynttilä palamaan ikkunalle. Laitan tietoa puistolle kun pääsen Kemihaaraan.
Keitän vielä toiset kahvit. Sitten päätän jatkaa matkaa Manto-ojalle tai -selkään. Poroaidan vartta kulkiessa on koko matkalle seuraa, Poroja riittää. Yksi kävelee edellä sopivan matkan päässä kilometrin verran. Mantoselkään tulen alkuillasta kuuden paikkeilla. Laitan kaminaan tulet. Lämpeämistä odotellessa pilkon puita ja haen Manto-ojasta vettä. Ruokailen, kahvittelen ja lueskelen illan. Kyllä se katoamistapauskin mielessä pyörii, olisipa enemmän aikaa niin voisi kohdealueellakin käydä, vaikka onhan siellä etsintöjä tehty.

Kemihaaraan

Yhdeksän aikaan heräilen, ja lötköttelen laverilla vielä tovin. Pikkuisen harmittaa lähteä jo tänään pois mutta minkäs teet. Vapaita ei ollut tämän enempää käytettävissä ja nuo ajomatkathan vievät päivän per suunta. Aamupalaa nautiskelen pitkään, kun kiirekään ei ole. Ajattelin nimittäin lounastaa Manto-ojalla. Kunhan alkuillalla on Kemihaarassa. Siivoilen kämpän ja puolilta päivin käveleskelen Manto-ojalle. Lounastan ja kahvittelen. Aikaa vierähtää se kolmisen tuntia. Hiljaistahan täällä jo alkaa olla Lokakuun viimeisellä viikolla. Talvi alkaa olla ovella, kaamosaikana kulkijoita on vähän. Kolmelta lähden tepastelemaan Kemihaaraa kohti. Onneksi jalka ei kipeytynyt enempää pystyy kuitenkin kävelemään. (reissun jälkeen meni viikko niin vaiva hävisi). Mantoseljän vuotson aidan jälkeen lyöttäytyy koira seuraani. Omistajaa ei näy. Koira pysähtyy aina tauolle samaan aikaan ja jatkaa matkaa välillä takanani ja välillä edessä. Tulee Kemihaaraan asti perässä.
Kemihaarassa palvelu vaan paranee. Pääsen suorilta Rantasaunaan ja kyllä kylpy maittaakin. Sattui olemaan Kemihaarassa vieraita joten osuipa sopivasti. Saunan jälkeen onkin ruoka. Poronkäristystä ja kun Helena tarjoaa lisukkeeksi savustettua Harria, en tohdi kieltäytyä. Tämän aterian kyllä muistan vähän aikaa. Kahvit kruunaa illallisen. Jään yöksi vielä ja illalla lueskelen Kemihaaran vartiosta kertovaa kirjaa. Mielenkiintoinen opus.
Aamulla nautin tukevan aamiaisen ennen lähtöä. Nyt olin yksin liikkeellä joten tuo matka etelään pitää ajella itse. Reissun raskain osa. Siinäpä se lyhyt Itäkairan pyrähdys tällä kertaa...

Jalmari

rakitsanoja
korvatunturinmurusta
vesipaikka
vierihaara
vieriharjun sauna






Paluu retkikoosteisiin

Paluu etusivulle

© Jalmarin kotisivut